Illalla osallistuimme Milan kanssa eläinlääkiksen opiskelijoiden K9-kerhon järjestämään (oikeammin koulutuksen järjesti Milan Alma-siskon omistaja Sanna), Korrien vetämään, TOKO-koulutukseen. Olin Milan kanssa aloittelevampien ryhmässä, jossa oli 4 koirakkoa ja jota veti Pekka Korri.

Kukin sai valita pari-kolme liikettä, mitä halusi yhdessä katsottavan. Toisten koirakkojen ajan sai olla kuunteluoppilaana.

Olin miettinyt liikkeiksemme (onko tuo sana tuollainen??) seuraamisen, liikkeestä maahan menon ja liikkeestä seisomaan jäämisen. Noissa liikkeissä meillä on ALO-luokan liikkeistä vielä eniten tekemistä.

Mila sai kaiken kaikkiaan runsaasti kiitosta innokkuudesta ja työskentelyhalukkuudestaan. Samoin nopeat hoksottimet tulivat ilmi.

Perusasento oli todella hyvä. Seuraamisessa pidän vielä nameja vasemmassa kädessä, josta niitä välillä Milalle annan. Nyt sain ohjeeksi kiinnittää huomiota siihen, etten anna Milalle liikkeessä tai perusasennossa namia silloin kun se tökkii kättäni tai hyppii nameja kohti. Palkka vain kun tassut ovat maassa. Liikkeelle lähdöissäkin tulisi nyt kiinnittää huomiota siihen, että liikkeelle lähdetään vasta kun Mila keskittyy ja istuu rauhassa. Tekeminen on sille itsessään jo hyvä palkka.

Vasemmalle käännöksissä takapään käyttö oli vielä hieman riittämätöntä.  Sen parantamiseksi saimme ohjeet treenata sitä kellotaulutreenillä ja imutusharjoituksilla kaarteissa ja kahdeksikkoja tehden. Imutusharjoitukset parantavat myös koiran asentoa ja niiden avulla sen saa kantamaan itsensä hyvin seuraamisessa.

Liikkeestä seisomisessa olemme vielä siinä vaiheessa, että parin metrin seuraamisen jälkeen annan käskyn ja heitän lelun oikeasta kädestä Milan yli sen taakse. Mila saa saman tien rynnätä lelulle. Mila on selvästi oppinut yhdistämään käskyn ja lentävän lelun toisiinsa ja käskyn kuullessaan se pysähtyy nopeasti. Tässä vaiheessa se ei siis vielä varsinaisesti jää seisomaan, mutta pysähdyksestä on tulossa nopea ja sitä halusinkin. Nyt tulee meidän alkaa häivyttämään yläkroppani kääntymistä ja heittokäden liikettä. Leluna tässä olisi kuulema pallo parempi, sillä se lentää terävämmin kuin lötkö köysi ja pienempi käden liike riittää. Nyt voisin myös heittää lelua vasemmasta kädestä. Samoin käskyn ja heiton välille voisi alkaa ottaa pientä viivettä. Ensin käsky jonka jälkeen selvän pysähdyksen seurauksena lelu koiran taakse. Tuosta heittokäden liikkeestä saa myös soveltamalla hyvän valmistelevan eleen jota voisi käyttää kokeissakin kertomaan Milalle mikä liike on seuraavaksi tulossa.

Liikkeestä maahanmeno oli hieman hidas. Mila kyllä pysähtyi hyvin ja meni suoraan maahan ilman että itse hidastin vauhtiani. Pikkuisen tuin maahan menoa yläkropan kääntämisellä Milaa kohti, mutta pidin oman vauhtini tasaisena. Liike tuollaisenaankin oli kuulema hyvä ja ykkösen arvoinen, mutta Pekka oli sitä mieltä että Milalla sen saisi vielä nopeammaksi ja näyttävämmäksi. Ja siihenhän me pyritään! Miksi tyytyä vähempään :D. Nyt siis harjoitellaan tuota maahan menoa nopeammaksi.

Olin oikein tyytyväinen Milaan ja etenkin treeneihin. Sain tosi hyviä vinkkejä treenaamiseen ja juuri Milan kanssa toimimiseen. Myös kuunteluoppilaana opin paljon. Muilla ryhmäläisillä oli osin samoja, osin eri liikkeitä treenattavana, joten paljon neuvoja tuli esiin. Pekka myös lopuksi opasti kaikkia mm. noudon perusteiden opettamisessa ja paikallamakuun harjoitteluun.

Tosi hyvät treenit, kiitos Sanna järjestämisestä!!! Ehkä me Milan kanssa voisimme nyt keväällä yrittää päästä kokeisiin.