Joululomat ja -tauko on nyt lusittu ja olemme palanneet etelään arjen aherruksen pariin.

Tänään oli Milalla ensimmäiset treenit joulutauon jälkeen. Hieman arvelutti, miten mahtavat treenit mennä, kun tyttö oli ihan intopiukkana jo hallin pihalla. Pelkäsin homman leviävän täysin käsiin kun patoutuneet höyryt pääsevät radalla irti.

Sinikka oli tehnyt haastavan, mutta mukavan oloisen radan. Se oli tällainen



Päätin treenata Milan kanssa maxi-hypyillä. Siitä kun saattaa nyt kuitenkin tulla maxi.  Hypyt olivat alimmalla maxien korkeudella.

Ajattelin, ettemme todellakaan pääse rataa eteenpäin kuin pari estettä kerrallaan. Yllätys oli suuri, kun pienten säätämisten jälkeen pääsimmekin tekemään koko radan, vau. Mila oli hyvin kuulolla ja treenien edetessä kaarteetkin pienenivät.

Alussa muutamia rimoja tippui, etenkin tiukoissa paikoissa, kuten takaakierroissa tai jos vedätin liikaa. Loppua kohti rimatkin alkoivat pysyä ylhäällä.
Itseäni eniten arveluttanut kohta, A:lle meno putkesta (8-9), menikin sukkana oikein. Lähetin Milan putkeen ja jäin hypyn ja A:n alla olevan putken kohdille ottamaan vastaan, siitä vaan selkeästi Mila vasemmalle kädelle ja heitto esteiden välistä A:lle. Mila ei kertaakaan tehnyt hyppyä tai karannut putkeen, mitä pelkäsin.

Kepeille menoa kokeilimme sekä sylkkärillä, niin että tulin renkaan oikeaa puolta, että suoralla ohjauksella renkaan vasenta puolta. Mila meni monta kertaa, puolesta riippumatta, ensimmäisen välin väärinpäin. Suoremman linjan ja tiukemman menon kepeille sain kuitenkin ohjaamalla renkaan vasenta puolta, hieman piti vielä auttaa ottamalla muutama askel renkaalta eteenpäin.

Taas tuli huomattua, että minun täytyy olla tarkkana lähetysten ja käsieni huitomisen kanssa. Mila kyllä todellakin lukee noita heilautuksiani ja lähtee tasan siihen suuntaan mihin heilautan ja menee myös kaaaauuuuuaaaas. Hieman pitää siis oppia hillitsemään käsiä Doriksen ohjaamiseen verrattuna. Esim. 8-putkelle mennessä huitaisin kohti estettä 15 ja sinnehän se typy lähti, jatkoi matkaansa muurin kautta renkaalle ja palasi takaisin. Sama juttu loppuradassa kohdassa 18-19. Lähetin takaakiertoon radan ulkoreunan kautta, ja ensimmäisellä kerralla oikein roiskasin Milan esteen taakse. Sinnehän se meni ja putkenkin samalla. Toisella kerralla pidin käteni hieman maltillisempana ja ohjasin koko kaarteen, eikä Mila edes katsonut putkeen.

Kaikkinensa olin tosi tyytyväinen treeneihin. Aivan kuin jotain kehitystä olisi meissä tapahtunut! :DD

+ takaakierrot
+ kontaktit
+ kuljetus esteiden välistä
+ irtoaminen :)
- rimat (täytyy tehdä ponnistustreenejä, nyt Mila hyppää maxihypyillä kamalia loiskauksia ja todella pitkälle)
- kepeillemenot ja keppien loppuun suorittamiseen varmuutta