Tänään kävin tyttöjen kanssa jälleen treenaamassa. Molempien kanssa harjoiteltiin uutena ohjauskuviona "saksalaista" (1-5). Otin ensin Doriksen kanssa, koska se lukee yleensä rataa niin hyvin, että pystyin paremmin keskittymään omaan liikkumiseeni ja ohjauskuvion harjoitteluun. Ensimmäisellä kerralla Doris tuli yllättäen perässäni esteiden 3-4 välistä, mutta jo seuraavalla toistolla homma alkoi sujua.
Milan kanssa olikin enemmän ongelmia, kuten oli oletettavaa. Minun sivuttaissuuntainen liikkeeni tuottaa edelleen ongelmia, Mila hakeutuu helpommin liikkeeni suuntaan kuin esteille. Homma saatiin kuitenkin onnistumaan pilkkomalla kuviota pienemmiksi paloiksi ja palkkaamalla Milaa lelulla esteille, pikku hiljaa pidemmälle ja pidemmälle kunnes koko kuvio saatiin onnistumaan.
Doriksen kanssa treenasin ohjauskuviota myös pätkällä 21-25. Lähetin Doriksen keppien jälkeen esteelle 2 ja jatkoin itse suoraan 3-hypyn taakse, josta saksalaisella Doris selkäni takaa 4-hypylle ja vedättämällä muurille. Oma liike pysyi suoraviivaisena ja sain 3-4 välin tiukaksi.
En varmaan vielä osaisi ko kuviota radalla käyttää, mutta kunhan tulen sinuiksi sen kanssa on meillä taas yksi uusi ohjausmahdollisuus käytössä.
Otin myös muutaman kerran kepit Milan kanssa. Ne menevät kyllä jo hyvin. Mila hakee kepit loistavasti suoraan tultaessa ja lievästi vinosti tultaessa. Vauhti on kova ja asento mielestäni melko hyvä. Lopussa Mila ei vielä kestä vauhdin kiihdyttämistä tai että edistän. Tätä täytynee harjoitella kaarien kanssa. Samoin on harjoiteltava myös vaikeampia lähestymiskulmia.
Kontaktit
Otin Doriksen kanssa pari toistoa puomia. Nyt alan edellisten Suoknuutin treenien ohjeiden mukaan vähentää palkkaamista, tai siis tehdä palkkaamisesta epäsäännöllisempää. Palkkaan siis välillä ylösmenolle, välillä alastulolle, välillä molempiin ja välillä en kumpaankaan. Nyt Doris selkeästi odottaa, että jos sille on palkka ylösmenolla, on se myös alastulolla. Ja jos taas ylösmenollakaan ei ole (kuten kisoissa), ei se etsi sitä myöskään alasmenolta. Hyvät kontaktit. Paitsi että, ensimmäisellä kerralla laitoin namin valmiiksi ylösmenolle ja Doris otti se siitä hienosti (nosetouch 2on-2off). Toisella kerralla kontaktilla ei ollutkaan namia ja Doris ei edes laittanut päätään alemmas. Se kyllä pysähtyi hienosti, mutta kääntyi heti katsomaan minua palkan toivossa. Se siis selkeästi katsoo tai haistaa, onko namia eikä laske päätään, jos sitä ei ole. Alasmenolla Doris yleensä etsii namia maasta oli sitä siellä tai ei (harjoituksissa). Pitänee alkaa pienentää ylösmenolle laitettavia nameja ja laittaa ne hieman piiloon poikkipuomien yläpuolelle tms.
Milan kanssa tein keinua ja puomia. Mila teki pari lentokeinua, mutta ei vaikuttanut olevan niistä moksiskaan. Sinänsä hieman ihmetyttää, että vaikka teimme useita toistoja peräkkäin, teki Mila välillä ihan hienoja ja oikeaoppisia suorituksia ja sitten taas yhtäkkiä lentokeinun, aivan kuin se olisi unohtanut mikä este on kyseessä. Noh, keinua on vielä harjoiteltava.
Puomi meni hienosti, pari toistoa otimme siihen.
Eipäs mennäkään putkeen
Milan päivän treenien aihe oli oikeastaan yllä mainittu. Eli ongelmanammehan on se, että Mila menee putkeen ja vauhdilla, piti sinne mennä tai ei ja oli se sitten missä vaan. Jaakon sanoista viisastuneena tajusin että asialle on tehtävä jotain, en voi vain suunnitella ratojani niin että pyrin välttämään putkia ja blokkaamaan sinne pääsyä. Minun on opetettava Mila tulemaan ohjauksestani putkien ohi ja irtoamaan sinne vain luvalla. Tein seuraavia pätkiä 1-4, 21-24. 1-4 ohjasin sekä sisäkaarteessa leikkaamalla viimeiselle esteelle takaa (vai voisiko tavallaan laskea poispäinkäännökseksi) ja niin että valssasin 2-3 väliin. 21-24 ohjasin myös sekä sisäkaarteessa vetämällä Milan ohi putkesta ja valssaamalla 23-24 väliin. Ensimmäisellä kerralla (1-4) Mila lähti kohti putkea, mutta sain sen kääntymään takaisin ennen putken suuta ja palkkasin lelulla. Muutenkin palkkasin kaikki suoritukset lelulla ja leikillä. Tuon ensimmäisen kerran jälkeen Mila ei edes yrittänyt mennä putkeen, hyvä me!
Kommentit