MILA

Hyppy – U-putki<? target="xml" content="namespace prefix = o ns = \"urn:schemas-microsoft-com:office:office\" /">?>

Rimat maassa. Hypyltä putkelle matkaa noin 4m. Putki U:n muotoisena oikealle. Mila tykkää kyllä putkesta, mutta osumatarkkuus on ollut vielä hieman heikkoa, etenkin jos tullaan kauempaa. Tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun liitin putken eteen esteen. Nyt jätin Milan istumaan parin metrin päähän hypystä ja menin itse lähelle siivekettä, koiran jäädessä vasemmalle puolelleni – olin itse siis sisäkaarteessa. Siitä ohjasin putkeen. Pari kertaa Mila tuli ohi putkesta, mutta pian alkoi hakeutua hyvin putkeen. Palkka välillä heittolelulla ja välillä repimisleikillä.

 

Hyppysuora, 3 hyppyä

3 hyppyä suorassa linjassa, hyppyjen väli 4m. Rimat maassa. Takaisinpäin ketjuttamalla suoraan etenemistä ilman esteiden välissä luokseni tuloa. Minä juoksin Milan vierellä ja ohjasin esteille. Molemmilta puolilta useita toistoja. Palkka lentävällä namilla tai lelulla. Lopuksi, kun Mila eteni hyvin katsoen esteitä (eikä minua), repimisleikillä, koska siitä Mila innostuu enemmän kuin lelun perään juoksemisesta.

 

Paikallaolo – lähtöharjoitus

Tätä tehtiin osana em. harjoituksia. Laitan Milan istumaan lähes aina ennen pätkiä, tällöin se myös hieman rauhoittuu keskittymään. Tänään jätin Milan parin metrin päähän hypyistä ja pääsin itse hypylle asti, ilman että Mila lähti perään. Toki se pari kertaa lähti mukaani, mutta palautin sen asentoon ja otimme uudestaan. Käyn palkkaamassa sen usein istumisesta ja odottamisesta ennen radalle pääsyä, välillä palkkasin jopa lelulla Milan taakse tai yhteisellä leikillä ilman radalle lähtöä. Ihan kivasti tyttö jo pysyi paikallaan, vaikkemme tätä juuri ole erikseen harjoitelleet. Varmasti nuo odotusharjoitukset ruokailun ja autosta lähdön yhteydessä ovat auttaneet tässä.

 

Maahanmeno

Olen nyt viikonlopun aikana alkanut opettaa Milalle maahanmenoa. Se tuntuu olevan sille jotenkin huomattavasti vaikeampaa kuin istumaan opettelu. Apuna olen käyttänyt naksua. Alkuun meillä oli ongelmana se, että Mila meni makuulle "pentumaisesti", päästäen takapuolen retkahtamaan toiselle puolelle. Minä sitten tietenkin soittamaan kuumalle linjalle = Minnalle: "Apua, mitä teen?!?!". Minna ehdotti kokeilemaan kosketuskepin avulla maahan ohjausta ja sillä se alkoikin toimia, joskin kosketuskepistä tuli muutaman toiston jälkeen palloton (ei vähentänyt sen toimintakykyä). Tänään sunnuntaina aloin liittämään maahanmenoon käskyä. Nyt käsky tulee vielä siinä vaiheessa, kun Mila alkaa mennä maate.. Mukavan nopeasti maahan meno tässä vaiheessa tapahtuu, ja kosketuskepin avulla Mila ei mene enää koko ajan istumisen kautta maahan, vaan jopa suoraan jaloiltaan. Sen huomasin tänään, että jos teen liian monta sarjaa peräkkäin, alkaa loppua kohti tulla enemmän noita "löysiä" vinoja makuita. Niistä en ole nyt enää palkannut. Siinä vaiheessa lopetan 1-2 onnistuneen suorituksen jälkeen. Yleensä otan 1-3x8 sarjat kerrallaan.

 

DINO

 

Otin Dinon kanssa tänään hieman tokoa sisällä. Vahvistin makuullemenoa ja perusasentoa. Nyt Dino alkaa jo kivasti tulla sivulle suoraan edestäni, aikoinaanhan opetin sen kiertämään minut takaa. Dino jättää kyllä aina sen hajuraon väliimme, mutta sitä en jaksa lähteä korjaamaan. Tavoitteemme eivät ole kuitenkaan korkeat, lähinnä omaksi iloksemme treenailemme, joten olkoot. Ja ymmärrän kyllä, että noin pieni koira haluaa pitää hieman välimatkaa "jättiläiseen"= ihmiseen. Perusasennosta aloin vahvistaa seuraamista. Otin aina yhden askeleen ja peruasentoon. Alkuun Dino ihmetteli moista, mutta pian hoksasi jujun ja tuli reippaasti uuteen perusasentoon. Ehkä tässä on alku parempaan seuraamiseen Dinonkin kanssa.

Ajatelkaas, oisko hienoa, jos veisin Dinon 10-11 –vuotiaana elämänsä ensimmäisiin TOKO-kokeisiin! Pitäiskö alkaa ihan kunnolla harjoitella senkin kanssa? Liikkeestä maahanmeno ja seisominen tuottaisivat varmaan eniten ongelmia. Mutta eikö pulmat olekin tehty ratkaistaviksi?

Noh, mietitään nyt vielä. Mutta kyllä kuningasjätkän kanssa on ihana puuhastella, se on aina niin innoissaan mukana (namin perässä) ja todella yrittää keksiä mitä siltä vaaditaan.