Tänään kävimme taas avustamassa agilityn opetusvideon kuvaamisessa. Doris oli aivan ihanan villillä tuulella. Se kujeili oikein olan takaa. Ratoihin se keskittyi ja virekin oli kohdillaan! Hallin pohja vaan oli hieman liukas ja Doris luisteli välillä aika pahasti. Tänään kuvattiin persjättöä, takaaleikkausta, puolivalssia, välistävetoa ja sivuetäisyyttä. Doriksen kanssa on kyllä mukava puuhailla ja treenata. Se on nykyään niin iloinen ja hauska kaveri! Se arka ja stressaava Doris tulee yhä harvemmin esiin, ja Doris on paljon rentoutuneempi.

Ohjausviedon kuvaamisen jälkeen otimme hieman pentujen kanssa ohjauskuvioiden opettelua. Nekin päätyivät videolle. Pentutähtinä olivat Mila, Kassu-borderi ja Pyry-sheltti. Otimme niiden kanssa ilman esteitä, tai pidemmälle edenneet yhden esteen avulla eteen lähetystä, kädessä kuljetusta, valssia ja sylikäännöstä. Mila oli aivan innoissaan koko hallissaolo ajan. Se olisi halunnut sinkoilla joka puolelle! Kuljetustreenin kohdalla saatoin sieluni silmin nähdä tulevaisuutemme radalla. Mie yritin kuljettaa sitä kädessä ja se sinkoili monen metrin päässä minusta. Sellaista meidän radatkin varmaan tulevat olemaan, minä epätoivoisena kiljumassa aivan liian myöhässä ja Mila pitämässä hauskaa!! Ei kai sentään. Ehkä keskitymme nyt enemmän noihin hallintatreeneihin kuin eteenlähetykseen, mitä olemme viime aikoina harjoitelleet... Lopuksi otimme putken pari kertaa namilätkän ja lopuksi iltapäiväruuan kanssa. Putki ei tuottanut ongelmia. Milan iloa ja riemua on kyllä hauska seurata, ainakin agi-hallista on tullut jo sille tosi mukava paikka, siitä on hyvä lähteä jatkamaan.

Sain Virveltä lainaan lapsille tarkoitetun kokoontaitettavan putken kotiharjoittelua varten, suuret kiitokset!! Vielä en ole päässyt sitä Milan kanssa testailemaan, mutta Dinon ja Repon kanssa teimme putkea kotona. Pojat olivat molemmat innoissaan vaihtelusta ja yhdessä tekemisestä. Menivät peräkanaa putkea läpi, meillä oli oikein hauska hetki yhdessä!

Noutokapula

Aloin illalla opettamaan Dorikselle puisen kapulan noutoa. Dorishan ei mielellään ota mitään "epämukavaa" suuhunsa, ei nouda mitään, eikä kanna tavaroita. Ensin Doris tarjosi kovasti tassulla koskettamista tai kuonolla tökkäämistä, mutta hoksasi pian, että kapula pitää ottaa keskiosastaan suuhun. Doris oppii kyllä todella nopeasti, tämmöisissä jutuissa naksu on oiva apu! Aloitimme siitä, että patukka oli kädessäni. Ensin palkkasin keskiosan koskettamisesta kuonolla, sitten pienoisestakin suun avaamisesta kapulalla. Vähitellen siirryin kapulan suuhun ottamiseen ja siihen, että se pitää patukkaa pienen hetken suussaan. Sitten aloin laskea patukkaa alemmas kohti lattiaa. Pääsimme tänään siihen pisteeseen, että Doris nostaa patukkaa hieman irti maasta. Eihän meillä mihinkään toko-kokeisiin tarkoitus ole Doriksen kanssa mennä, mutta onpahan hieman aivojumppaa molemmille.