Dino ja Doris tulivat eilen kotiin, ihanaa!! (joskin vain viikonlopuksi) Kaverukset ovat siis olleet Rovaniemellä vanhempieni luona ja tulivat kotiin viikonlopuksi "Papun" ristiäisten ajaksi. Milan reaktio kaverien tullessa hieman yllätti. Neito otti kaverit vastaan hampaat irvessä ja niskakarvat pystyssä. "Tänne ei tarvi tulla, tää on mun mesta!" Muutaman viikon on tyttö ollut yksinään kotona ja jo oli omistajan elkeet :). Aivan kuin Mila ei olisi ensin edes tunnistanut Dorista. Ja jonkin aikaa piti pimun yrittää pitää D-jengi kurissa ja nuhteessa. Pian Mila kuitenkin tottui taas kaveruksiin ja ruoka-aikana jo muisti selkeästi järjestyksen - hän saa sapuskansa viimeisenä ja turha edes yrittää toisten kupeille.

Mila on ehkä todellakin elänyt hieman turhan vapaasti kotona. Se on saanut nukkua makuuhuoneessa sängyn alla, ja ainoana koirana saanut tietenkin normaalia enemmmän huomiota ja hellyyttä. Mutta onneksi koirien jälleennäkemisestä selvittiin ilman suurempia kahnauksia, hieman piti vain palautella mieleen laumajärjestystä ja käyttäytymissääntöjä. Seuraavana aamuna jo taas leikittiin normaaliin tapaan ja uhittelut oli haudattu :)

Doris valloitti heti valtaistuimensa eli sohvan ja Dino lähti kierrokselleen siivoamaan lattioita mahdollisista ruuan murusista ja kaikesta mikä ehkä voisi olla joskus ollut ruuan murusia tai jotain sinne päin... Lattiat on siis peitetty jälleen kuolalla :)

On kyllä ihana, kun D&D on taas kotona, minun omat kullanmurut. Dino kylläkin on öisin välillä herättänyt minut vinkumalla (peitto on ollut huonosti), mutta heti ovat kaverukset asettuneet taloksi. Muutamaksi viikoksi dorkajengi lähtee vielä pohjoiseen ennen varsinaista kotiinpaluuta. Myös D-jengi on suhtautunut vauvaan hienosti, vielä ainakaan ei ole ilmennyt ongelmia.

Tänään vietettiin siis "Papun" ristiäisiä. Oma junior handlerimme sai kasteessa nimen Tinja Ilona Suomela. :D