Eilen oli taas ohjatut TOKO-treenit Milan kanssa. Sormusen Virve siis tuli meitä opastamaan. Välillä satoi vettä ja maa oli märkä, mutta sehän ei yhtä kelpietä haittaa - ihana treenata tuollaisen säänkestävän koiran kanssa. Olisikohan Doris tullut autostakaan ulos, saati mitään paikallamakuuta suostunut tekemään :D

Seuraaminen
Katsoimme millä mallilla seuraaminen ja perusasennot ovat. Mila helposti hötkyilee ja alkaa edistää seuraamisessa, ja perusasennot saattavat jäädä vinoiksi. Saimme neuvoksi treenata edelleen hyvin lyhyitä, muutaman metrin pätkiä ja palkata vain hyvästä seuraamisasennosta ja suorasta perusasennosta. Mila kuitenkin Virven mielestä on tietoinen takaruumiistaan ja osaa kääntää sen tarvittaessa oikein. Seuraamista ei kannata Milan kanssa tässä vaiheessa tehdä ensimmäisenä harjoitteena, vaan vasta kun on enimmät höyryt päästelty pois.

Seisominen
Olen nyt parin viikon ajan treenannut seisomista ja malttamista seisomisasentoon. Olen käyttänyt mm. ruokintatilanteet hyödykseni, ja jättänyt Milan seisomaan ennen lupaa mennä kupille. Samalla olen itse kierrellyt sen ympärillä ja käynyt välillä vieressäkin seisomassa.
Nyt Virve näytti minulle miten lähden opettamaan istumasta tai makuulta seisomaan nousua. Mila kuitenkin hallitsee kroppansa melko hyvin ja on ketterä, joten sen pitäisi melko nopeasti hoksata nuo liikkeet.
Samoin sain vinkkejä miten alan opettaa liikkeesta seisomaan jäämistä. Alkuun teemme niin, että otan muutamia seuraamisaskeleita ja samalla kun annan "Seis"-käskyn, heitän lelun Milan yli suoraan taaksepäin, ja Mila saa lähteä lelulle samalla kun itse jatkan eteenpäin. Tällä pyritään siihen, että koiralle tulisi kivaksi jäädä pois viereltäni ja into liikkua minusta poispäin. Vähitellen lelun heittämistä sitten karsitaan pois ja jäljelle jää tehokas ja innokas seisominen. Näin koiralle ei tule tarvetta lähteä perääni, kun palkka on aina tullut seisomisesta sen taakse.

Kaukokäskyt
Näitäkin alamme nyt treenaamaan, sain hyviä vinkkejä tähänkin. Palkka voisi näissäkin olla odottamassa Milan takana, jolloin sillä ei ole tarvetta lähteä minua kohti. Alkuun toki pitää liikeradat opetella kuntoon niin että olen ensin ihan sen edessä ja vähitellen kasvatetaan matkaa. Minun täytyy myös muistaa pitää taukoja käskyjen välissä, että hommaan tulee myös malttamista eikä Mila alkaisi tarjoamaan kaikkia liikkeitä jos "mitään" ei tapahdu.

Paikallamakuu
Olen treenannut viime viikot kestävyyttä paikallamakuuseen jättämällä Milan välillä makaamaan ja puuhailemalla samalla itse muuta (esim. surffailemalla netissä ja juomalla kahvia). Jotain 10min makuita olemme ottaneet. Piiloon en ole vielä mennyt, mutta nyt alamme treenata sitäkin, ettei siitä tule jatkossa liian suurta kynnystä.
Nyt otimme treenissä ryhmäpaikallamakuun. Virvellä oli oma koira mukana ja otimme makuun koirat vierekkäin, n. 4m välein. Alkuun, ennen kuin otimme koirat perusasentoihin, Mila ihmetteli kaveria ja pörisikin sille hieman. Mutta heti kun otin sen kontaktiin ja perusasentoon, se unohti toisen koiran. En mennyt kovin kauas Milasta makuun ajaksi, jotta olisin "tukena" lähempänä. Mila selvästi hieman jännitti vieressä makaavaa koiraa, sen asento ja ilme ei ollut niin rentoutunut kuin yksin treenatessa. Mutta eipä lähtenyt makuulta. Makuutin sitä varmaan vain 1-2 min. Siinä vaiheessa kun olin ottanut sen takaisin perusasentoon ja palkannut siitä, lähti Mila naapurin luo (joka oli vielä yksin makuulla). Toinen koira ei reagoinut mitenkään Milan haisteluun, ja Mila tulikin kutsusta pois.

Otimme lisäksi paikalla makuun häiriön alaisena. Jätin Milan taas makuulle ja menin n. 4m päähän siitä. Virve otti makuutuksen aikana liikkeitä selkäni takana oman koiransa kanssa. Alkuun Mila tuijotti toista koiraa enemmän kuin minua, mutta kehuin  sitä aina kun se vilkaisi minua ja vähitellen toisen koiran tuijottaminen väheni ja minuun katsominen lisääntyi. Luoksetulojen aikana
Mila pari kertaa nytkähti eteenpäin, mutta pysyi maassa kun "murahdin" sille. Kävin aina palauttamassa sen paikoilleen ja jatkoin makuuta. Välillä kävin palkkaamassa hyvästä makuusta namilla. Selkeästi nuo korkeat äänet ja toisen koiran vauhdikas liike häiritsi Milaa eniten, mutta olin tyytyväinen sen suoritukseen, en olisi uskonut sen pysyvän ollenkaan maassa.

Luoksepäästävyys
Tämänkin harjoitteluun sain vinkkejä. Itse luoksepäästävyyshän ei ole meidän ongelmamme, vaan se miten Mila pysyisi rauhallisena siinä tilanteessa, eikä hyppisi vasten tuomaria.

"Valmistelusanat"
Tätä en ollut ennen ajatellutkaan, mutta tuollaiset valmistelusanat tai eleet ennen kutakin liikettä olisi hyvä myös opettaa, näin koira tietäisi mitä on tulossa. Esim. ennen paikallamakuuta tai kaukokäskyjä silittää koiraa rauhallisesti, jolloin se oppisi että nyt tulee liike, jossa ei lähdetä ohjaajan luo, vaan ollaan rauhassa paikoillaan. Luoksetuloissa taas olisi joku innostvampi ele tai sana, jolla koira oppisi valmistautumaan nopeaan toimintaan. Luoksepäästävyydessä voisi taas olla joku oma käskynsä, josta koira oppisi että nyt pitää olla rauhassa ja tuo tyyppi tulee häntä koskemaan.

Rautakanki selkään
Minun täytyy itse opetella olemaan suorassa ja pystyssä!!! Nyt automaattisesti katson koko ajan Milaa ja käännän yläkroppaani sitä kohden. Varmaan tähän vaikuttaa se, että kun olen treenaillut vain yksinäni, ei kukaan toinen ole katsomassa miten Mila menee ja haluan silloin itse koko ajan tietää mitä se tekee. Nyt täytyy vain muistaa pitää itsensä pystyssä ja opetella "tuntemaan" tekeekö koira oikein.

Oli kyllä taas todella hyvät treenit, tästä on hyvä jatkaa. Parin viikon päästä treenaillaan uudestaan. Kyllä tämä TOKOkin voi olla hauskaa! Ja täytyy sanoa, että jo nyt tuntuu, että nämä tunnit ovat todellakin maksunsa arvoisia!