Sen siitä saa kun on liian lepsu koiriensa kanssa. Meillä osa koirista nukkuu yleensä makuuhuoneessa. Dino ja Doris nukkuvat sohvalla, Repo sängyssä ja Mila sängyn alla (ja jossain vaiheessa yötä sängyssä), Leevi jossain sängyn lähettyvillä lattialla. Olisi pitänyt varmaan alusta asti opettaa kaikki koirat nukkumaan lattialla tai sohvilla, jossain muualla kuin makuuhuoneessa. Dino ja Doris nukkuvat yönsä yleensä hyvin, samoin Repo jos vain saa olla sängyssä. Mila ja Leevi puolestaan liikuskelevat öisinkin ja Mila varsinkin rymyää sängyn alla. Näihin ääniin on kiva heräillä vähän väliä. Myös Repo pitää älämölöä, nimittäin jos Leevi tai Mila tulee liian lähelle sänkyä, nostaa Repo yleensä ärhäkän.

Unettomiin ja huonosti nukuttuihin öihin kyllästyneinä päätimme tehdä muutoksen nukkumisjärjestykseen. Dino ja Repo otettiin makuuhuoneeseen (ne kun nukkuvat sikeästi yönsä jos saavat rauhassa olla) ja Mila & Leevi siirrettiin pois makuuhuoneesta. Järkevintä varmaan olisi että myös Dino ja Repo nukkuisivat muualla, mutta kireän tilanteen vuoksi tuntuu turvallisemmalta, että Dino ja Leevi pidetään erillään. Eikä Repoa raaski jättää yksin nukkumaan :D.
Noh. Ensimmäisenä "kokeiluyönä" Mila juoksi makuuhuoneen ovelta toiselle Leevi perässään ja hyppi ovia vasten kunnes sai toisen niistä auki. Ei kun kaverit takaisin omalle puolelleen ja uusi yritys.  Juoksemiseen ja ovien kolisutteluun liittyi tietenkin erinäisiä Milan suusta pääseviä ääniä, sekä satunnaista Leevin haukkumista. Jossain vaiheessa aamuyötä Mila onnistui avaamaan taas oven ja ehti livahtaa sängyn alle jalkojeni välistä. Olin sen verran väsynyt, etten jaksanut alkaa sitä yrittämään sieltä pois, joten luovutin ja kömmin sänkyyn. Mila sai siis palkintonsa "metelöinnistä" ja sitkeästä yrittämisestä.

Seuraavana yönä, siis viime yönä, laitoimme makuuhuoneen ovet lukkoon, ettei Mila saisi niitä auki. Nyt Milan yritys oli selkeästi vielä edellisyötäkin sinnikkäämpää, se juoksi ja juoksi, hyppi ovia vasten ja rynkytti niiden kahvoja, lisäksi se uikutti, haukkui ja murisi. Aikani yritin vain kuunnella ja olla huomaamatta, mutta välillä kieltämättä paloi pinna ja tuli karjuttua - ei mitään apua. Jossain välissä kävin laittamassa sen häkkiinkin, johon se yleensä rauhoittuu. Metelöinti jatkui :(  Joskus kolmen aikaan käytin sen vielä ulkona varmuuden vuoksi, jos olisi vaikka hätä. Pian sen jälkeen se rauhoittuikin, kerran kävi ovea kokeilemassa, mutta kun ärähdin vihaisesti, hiljeni Mila ja nukkui hyvin aamuun asti.
Noin puoli tuntia Milan rauhoittumisen jälkeen tuli Dorikselle hätä ja sitä piti mennä käyttämään ulkona.
Oli aamulla kieltämättä hieman väsynyt olo, kun olin kunnon uneen päässyt vasta joskus neljän aikoihin.

Ei auta kuin sitkeästi jatkaa tätä, uskon koirien kuitenkin tottuvan tähänkin järjestelyyn. Dinon sänkyyn ottaminen ja Leevin "ulos" jättäminen saattaisi myös auttaa tähän Leevi-Dino -ongelmaankin, vai kuinka?