Kyllä se taitaa olla niin, että mitä isommaksi koiralauma kasvaa, sitä herkemmin tulee myös eripuraa koirien välille.
Alkuun tämä viiden koiran yhteiselo toimi yllättävän kivuttomasti, mutta viime aikoina on Leevi alkanut kytätä Dinoa. Onpa se useamman kerran jopa hyökännyt Dinon kimppuunkin, haavoitta ollaan kuitenkin vielä selvitty. Tilanteet, missä hyökkäyksiä on sattunut, ovat minun silmääni satunnaisia, joskus Dino on ollut juomassa, joskus vain kävellyt jossain. Olemme miettineet kovasti miten saisimme tilannetta rauhoittumaan ja miten päästä eroon tästä ikävästä piirteestä.
Dino-parka on tullut varovaiseksi, eikä kotona ollessamme (jos Leevikin on kotona) juurikaan uskalla touhuta. Leevin ollessa poissa on Dinokin vapautuneempi, mutta jos Leevi on kotona, kulkee Dino varovasti hiipien ja tarkkaillen Leevin sijaintia. Dino näyttää selviä rauhoittamissignaaleja, mutta Leevin koirakielen lukutaito ei taida olla kaikkein vahvin, tai sitten Leevi vain kokee saaneensa tilaisuuden nousta laumassa ylöspäin. Dino on helppo uhri, sillä se ei ymmärrä tappelujen päälle, eikä puolusta itseään. Nämä muut kaverit puolestaan sanovat takaisin jos niille turhasta äristään, vaikka tappelemaan ei kukaan ole ryhtynyt.

Olemme kiristäneet peruskuria koko laumalle ja esim. ruokintajärjestyksellä ja ulos/sisäänpääsyn järjestyksellä koettaneet pitää Leeviä alempana laumassa. Leeviltä on myöskin vaadittu entistä enemmän kuuliaisuutta eikä sen kanssa esim. leikitä sen aloitteesta. Laumasta eristämistäkin on käytetty pahoina hetkinä. Leevi on selkeästi alkanut totella paremmin eikä mielestäni "pomota" niin paljon kuin ennen - ei toisia koiria, eikä ihmisiäkään.
Nyt parin päivän aikana olen huomannut taas Dinossakin iloista kehitystä. Dino on nyt noin viikon kulkenut minulla töissä mukana. Hän kun aina aamulla haluaa lähteä mukaani, niin eihän sitä iloa vanhukselta voi kieltääkään. Jos Dinosta kerran on kiva istua päivä autossa ja välillä päästä sisälle (jossa aina annan sille herkkuja), niin tulkoot. Minusta jotenkin tuntuu, että tämä erityishuomio ja se että hän yksin pääsee mukaani, on vahvistanut taas Dinon itsetuntoa (onko koirilla itsetuntoa?). Nimittäin Dino on taas alkanut murista Leeville, toisin sanoen puolustaa omaa koskemattomuuttaan. Murinaa kuuluu sellaisissa tilanteissa, kun Dino on jossain lepäämässä ja Leevi tulee liian lähelle. Osaltaan kyse on varmasti epävarmuudesta, mutta se näköjään toimii. Leevi nimittäin uskoo kun Dino murisee, ja jättää sen rauhaan. Samalla Dinon "ilme" on vapautuneempi ja reippaampi kotonakin.

Jospa tämä tilanne taas tästä rauhoittuisi. Olisiko teillä hyviä vinkkejä tilanteen selvittämiseen? Olisiko parempi antaa koirien itse selvittää välinsä vai onko parempi puuttua väleihin? En nimittäin ole tottunut sellaiseen, että oman lauman koirat tappelevat keskenään, enkä oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua.